KEHTOLAULUT
Yleistä kehtolauluista
Kehtolauluja on laulettu lasta nukutettaessa ja lasta viihdytettäessä. Lapsille lauletut laulut ovat luoneet yhden rikkaimmista suomalaisista kansanlaululyriikan lajeista. Aikaisemmin, kun musiikki siirtyi ihmiseltä toiselle kuulonvaraisesti, kaikilla laulajilla oli omat versionsa kehtolauluista. Laulun sävel ja sanat eivät olleet pysyvä kokonaisuus vaan lauluja muunneltiin ja melodia ja sanat olivat hieman erilaisia eri laulajilla.
Kehtolauluissa on vanhastaan laulettu ihmisen lähiympäristöstä ja luonnosta. Lapselle on keksitty lauluissa loputtomasti hellittelynimiä, kuten nurmilintu, pellonkukka tai vaikkapa nurmennukka. Ajatus nukkumatista, joka tuo lapselle unen on myös hyvin vanha. Lauluissa puhutaan unenukosta tai torkku-ukosta joka tuo lapselle ”torkun toisesta talosta”. Lauluissa maanitellaan unen ukkoa viemään lapsi unen maille. Usein lauluissa on laulettu siitä, minkälaisen tulevaisuuden laulaja toivoo lapselle: tuuti lasta tuomariksi, kirkon kirjain kantajaksi. Toisaalta laulaja on myös saattanut lauluissa purkaa omaa pahaa oloaan ja väsymystä. Pienten lasten vanhemmathan ovat olleet vanhassa maanviljelijäyhteisössä todella kovilla. Usein naiset ovat myös laulaneet lapsensa menettämisen pelosta, aikoinaanhan lapsen menehtyminen aikaisessa vaiheessa oli aika tavallista.
Ohjeita laulajille
Näitä lauluja voi opetella kuuntelemalla ja sanoja lukemalla, niitä voi laulaa sellaisenaan tai muunnella oman makunsa mukaisesti. Kalevalamittaisien kehtolaulujen sanoja ja melodioita voi helposti yhdistellä ja sekoittaa, koska kaikki sanat ja melodiat sopivat yhteen. Mitä tahansa kalevalamittaista tekstiä voi siis laulaa millä tahansa kalevalaisella melodialla. Kaikkia sanoja voi esimerkiksi laulaa Tuu tuu tupakkarullan melodialla, senhän lähes kaikki osaavat edelleen tänäkin päivänä. Kun sanat ja melodiat alkavat käydä tutuksi, voi alkaa keksiä omia sanoja ja säveliä ja luoda uuden ikioman kehtolaulun omalle lapselle.
Laulamisen ja runoilun iloa! Muistakaa, että lapsi rakastaa teidän ääntänne, vaikka ette olisikaan kokeneita ja varmoja laulajia! Ja jos laulaminen tuntuu kertakaikkisen vaikealta, voi lauluja käyttää myös loruina tai lukea ne runoina lapselle. Kaikki lorut, runot ja laulut tukevat kommunikaation lisäksi myös lapsen kielen kehitystä ja auttavat häntä kasvattaman sanavarastoaan.
Lähteet:
Anneli Asplund ja Annukka Forstadius: Unilintu. Sata suomaista kehtolaulua. Helsinki: SKS, 1989.
Kansanperinteen arkisto, Tampereen yliopisto.
UUDEMMAT KEHTOLAULUT
1) Aa tuuti lasta (Tallennettu Punkalaitumelta vuonna 1910, laulaja on Suutari Hakenberg)
Aa tuuti lasta,
Kissa tuli vastaan.
Kissa se hyppäsi kiikun päälle
Ja kiikutteli lasta.
2) Tuuti lullan lasta (Sanoissa on yhdistetty kaksi eri laulua, tallennettu Raudusta 1893 ja Impilahdelta 1966)
Tuuti lullan lasta,
vaivu valvomasta,
pane silmät umpeen
niin kuin kukka lumpeen
Ilta armas ehti,
Ei nyt liiku lehti,
Käki puussa kukku,
Äidin vauva nukkuu.
3) Kukko ja kana lähti kylpemään (Laulaja Elmi Tsokkinen)
Kukko ja kana lähti kylpemään, vaan ei ollut vettä.
Kukkopa juoksi kaivon luokse, hyvä kaivo kaunis kaivo, annapa mulle vettä.
En anna, en anna, ennen kun annat ämpärin.
Kukkopa juoksi emännän luokse, hyvä emäntä, kaunis emäntä, anna mulle ämpäri.
Kukkopa juoksi suutarin luokse, hyvä suutari kaunis suutari, anna mulle kengät.
Ennen anna, en anna, ennen kun annat harjakset.
Kukkopa juoksi sian luokse, hyvä sika, kaunis sika, annapa mulle harjakset.
En anna, en anna, ennen kun annat meskit.
Kukkopa juoksi pellon luokse, hyvä pelto, kaunis pelto, annapa mulle meskit.
En anna, en anna, ennen kun annat lantaa.
Kukkopa juoksi tunkion luokse, hyvä tunkio kaunis tunkio, annapa mulle lantaa.
En anna, en anna, ennen kun annat havuja.
Kukkopa juoksi kuusen luokse, hyvä kuusi, kaunis kuusi, annapa mulle havuja.
En anna, en anna, ennen kun annat kirveen.
Kukkopa juoksi sepän luokse, hyvä seppä, kaunis seppä, anna mulle kirves.
Seppäpä kukolle kirveen anto, kukko kirveen kuuselle kanto, kuusi kukolle havuja anto, kukko havut tunkiolle kanto, tunkio kukolle lantaa anto, kukko lannan pellolle kanto, pelto kukolle meskit anto, kukko meskit sialle kanto, sika kukolle harjakset anto, kukko harjakset suutarille kanto, suutari kukolle kengät anto, kukko kengät emännälle kanto, emäntä kukolle ämpärin anto, kukkopa ämpärin kaivolle kanto, mutta kana oli kadonnut!
4) Sininen uni (Tapio Rautavaara)
Joka ilta kun lamppu sammuu,
ja saapuu oikea yö,
niin Nukku-Matti nousee,
ja ovehen hiljaa lyö.
On sillä uniset tossut
ja niillä se sipsuttaa.
Se hiipii ovesta sisään
ja hyppää kaapin taa.
Ja sillä on uninen lakki,
ja sininen uninen vyö,
ja unista jäätelönpalaa
se pienillä hampailla syö.
Ja sillä on sininen auto
ja se auto hyrrää näin:
surrur, surrur ja lähtee
unen sinistä maata päin.
Ja pieni sateenvarjo
On aivan kallellaan,
Ja sinistä unien kirjaa
Se kantaa kainalossaan,
Ja unien sinimaahan
Se lapset autolla vie.
Surrur, surrur ja sinne
On sininen, uninen tie.
Ja siellä on kultainen metsä,
ja metsässä kultainen puu,
ja unien sinilintu,
ja linnulla kultainen suu.
Ja se unien sinilintu,
se lapsia tuudittaa.
Se laulaa unisen laulun
5) Laulu oravasta (sanat Aleksis Kivi, sävel Kaj Chydenius)
Makeasti oravainen
makaa sammalhuoneessansa;
sinnepä ei Hallin hammas
eikä metsämiehen ansa
ehtineet milloinkaan.
Kammiostaan korkeasta
katselee hän maailman piiriin,
taisteloa allans' monta;
havuoksan rauhanviiri
päällänsä liepottaa.
Mikä elo onnellinen
keinuvassa kehtolinnas'!
Siellä kiikkuu oravainen
armaan kuusen äidin rinnas'.
Metsolan kantele soi!
Siellä torkkuu heiluhäntä
akkunalla pienoisella,
linnut laulain taivaan alla
saattaa hänen iltasella
6) Ljuuli, ljuuli (trad.)
Ljuuli, ljuuli, ljuuli lastu,
ljuuli ljuuli pikkarastu,
ljuuli ljuuli, ljuuli piendy,
ljuuli, ljuuli, ljuuli bai.
Baiju, baiju, muamon lastu,
baiju baiju, pikkarastu.
Muamo Masua liekuttau,
muamo Masua uinottau.
7) Peikkoäidin kehtolaulu (sanat ja sävel Margit Holmberg)
Kun sängyssä lapsia on yksitoista
Ja hännät on solmittu yhteen,
Niin myös peikkoäiti hän lapsilleen laulaa
Tuon kaikista kauneimman laulun:
Puaijaijaijai puf
Puaijaijaijai puf
Puaijaijaijai puf, puf,
Puaijaijaijai puf.
KALEVALAMITTAISET KEHTOLAULUT
1) Unen ukko (Sanoissa on yhdistetty kaksi eri laulua, tallennettu Raudusta 1921 ja Mäntyharjulta 1936)
Unen ukko kaunokainen
nosta lapsi ainokainen,
hartioille kehottele.
Lennä sulosaarille,
jossa asuu rauhainen.
Makaa sie uni makia,
pitkä uni pillittele,
makiolla vuotehilla,
pehmeillä päänaluilla.
2) Maria matala neiti (Laulaja Domna Huovinen)
Maria matala neiti,
pyhä piika pikkarainen,
lypsi lehmän lyörötteli,
kantoi maidon tuorotteli.
Pani patsahan nenähe,
Tuli hiiri joi vähäsen,
tuli kolmas kaikki kaato.
4) Nuku nuku nurmilintu (Tallennettu Siuntiolta 1893)
Nuku nuku nurmilintu,
väsy väsy västäräkki,
Tule yöksi laulelemaan,
Päiväksi visertelemään.
Lennä lennä löyhöttele,
Lehdot, laaksot liipottele,
tuopa mettä tullessasi,
metsän simaa siivessäsi.
5) Tuu tuu tupakkarulla (trad.)
Tuu tuu tupakkarulla,
Mistäs tiesit tänne tulla?
Tulin pitkin Turun tietä,
Hämäläisen härkätietä.
Mistäs tunsit meidän portin?
Näin teidän uuden portin,
Haka alla, pyörä päällä,
Karhun talja portin päällä.
