LORULEIKIT JA LEIKKILAULUT
Pieni vastasyntynyt on hämmästyttävä yhdistelmä täydellistä avuttomuutta ja monimutkaisia taitoja. Monesti pienen vauvan vanhempi pelkää lähinnä hajottavansa hennolta tuntuvan lapsen -mutta vauvat on tehty lujista aineksista, he ovat sitkeitä ja sekä kestävät että haluavat kokea paljon uusia asioita. Leikkimällä lapsi tutustuu omaan kehoonsa ja ympäristöönsä, ja saa samalla nauttia hoitajiensa huomiosta. Huomiota vauva rakastaa, eikä huomionhakuisuus miksikään muutu lapsen kasvaessakaan!
Kaikissa maailman kulttuureissa pienen vauvan kanssa lauletaan, lorutellaan, kutitellaan, hytkytellään, heijataan ja paijataan. Joka paikasta maailmaa löytyy samankaltaisia leikkejä eri-ikäisille pikkuisille. Huutava vastasyntynyt rahoitetaan helpoiten laittamalla hänet äidin/isän syliin tai vaikka kantoliinaan, sitten vain musiikkia soimaan ja vauvan kanssa tanssimaan! Kohdussa 9 kuukautta äidin mukana keinunut vauva reagoi nopeasti turvalliseen liikkeeseen ja tuttuihin ääniin. Vauvan kanssa tanssiminen onkin yksi ensimmäisistä, yleisimmistä ja tärkeimmistä rauhoitusleikeistä, jota käytetään ympäri maailman.
Ihan pienenkin vauvan kanssa voi jo leikkiä yllättävän monia leikkejä. Kaksi sääntöä on kuitenkin hyvä pitää mielessä: ennen kuin vauva kannattelee itse omaa päätänsä, kannattaa lähinnä leikkiä leikkejä, jossa vauva pelkästään makaa lattialla tai vaikkapa sängyn päällä. Toinen sääntö on, että istumaleikkejä ei kannata kovin paljoa leikkiä, ennen kuin vauva osaa istua itse. Koska jokainen lapsi on erilainen, vanhemman kannattaa kokeilla monia eri leikkejä joista aika pian huomaa mitkä ovat juuri kyseisen vauvan suosikkeja. Jo vauvoilla on usein varsin vahvat mielipiteet siitä mistä he pitävät! Suosikkien löytymisen jälkeen leikkejä voi muokata loputtomasti oman näköisikseen. Varsin monet tässäkin esitetyt leikit ovat sellaisia joista vielä esikouluiässäkin jaksetaan innostua jos niistä on vauva-aikana jäänyt riemukas muistijälki.
KEHONOSALEIKIT
Omaan kehoon tutustuminen on vauvalle valtava seikkailu joka jatkuu koko ensimmäisen elinvuoden ajan. Leikit jossa lasta autetaan löytämään ja tuntemaan eri kehonosia ovat monen vauvan suosikkeja.
1) Kädet ja jalat -leikki
Laita vauva pehmeälle alustalle makaamaan. Tämä leikki koostuu loruista, joita luetaan tai lauletaan samalla kun kosketellaan vauvan sormia ja varpaita. Vauvaa voi myös auttaa itse kokeilemaan kädellään jalkaansa tai toista kättään -ihan pikkuinen ei vielä itse sitä osaa, ja se tuntuu hänestä kerrassaan jännittävältä. Erota varovasti vauvan kädestä sormi kerrallaan, ja jalasta varvas kerrallaan jotain aiheeseen sopivaa lorua lukien tai laulaen. Lapsi oppii pian tunnistamaan lorun ja liittämään sen tähän leikkiin, ja se vasta riemastuttavaa onkin kun vauva tietää mitä seuraavaksi tapahtuu!
Loruesimerkki 1:
Tämä pieni possu meni ostamaan ruokaa
Tämä pieni possu huusi: Perunoita tuokaa!
Tämä pieni possu sanoi: Syökää ja juokaa!
Tämä pieni possu se kylläisenä huokaa.
Tämä pieni possu hihkuu iloisesti
hih, hih, hih, hih, jopa se ruokailu kesti!
Loruesimerkki 2:
Täss' on isä tukeva,
tässä äiti puuhaisa,
tässä veli, pitkä mies,
tässä sisko, senhän ties,
ja tässä perheen vauva!
2) Kasvoleikki
 |
| Kasvoleikki |
Loruesimerkki: (trad)
Hymy on yllätys aurinkoinen,
hymy on tuokio kuutamoinen.
Hymy hyrisee hyvää mieltä,
hymy ei koskaan näytä kieltä!
3) Iloinen vauva (sanat Henna Leisiö)
Laitetaan lapsi istumaan tai makaamaan syliin ja hytkytetään jaloilla tasaista perusrytmiä. Luetaan loru rytmikkäästi ja tehdään liikkeet lorun sanojen mukaan.
Tässä on vauvani iloinen
taidanpa puhaltaa sormiin sen. (Puhalletaan kaikki vauvan sormet läpi.)
Tässäpä vauvani iloinen
taidanpa silittää selkää sen.(Käännetään lapsi mahalleen ja silitetään.)
Tässäpä vauvani iloinen
taidanpa laskea varpaat sen. (Lasketaan kaikki varpaat.)
Tässäpä vauvani iloinen
taidanpa päristää masuun sen.
(Nostetaan lapsi oman suun korkeudelle ja päristetään masuun.)
Tässäpä vauvani iloinen
taidanpa pörröttää hiuksia sen.(Puhallellaan tai silitellään tukkaa.)
Tässäpä vauvani iloinen
taidanpa kutittaa kylkiä sen. (Kutitellaan vauvan kylkiä.)
Tässäpä vauvani iloinen
taidanpa keinua kanssa sen. (Keinutaan kiikkuu-kaakkuu.)
4) Kädet ja tähdet (sanat Kaarina Helakisa, sävel Petra Käppi)
Tässä leikissä tutustutaan käsiin. Leikin voi aloittaa pötköttelevän vauvan kanssa ja jatkaa sitä istuen kun vauva kasvaa. Ensimmäisessä säkeistössä taputetaan käsiä yhteen. Pienen vauvan kanssa voi taputtaa vain omia käsiä ja pikkuhiljaa voi opettaa myös vauvaa taputtamaan pitämällä hänen käsistään kiinni. Toisessa säkeistössä leivotaan vauvaa, niin kuin vaivattaisiin taikinaa. Kolmannessa säkeistössä lyödään nyrkissä olevia käsiä päällekkäin yhteen, niin kuin rakennettaisiin jotain. Neljännessä säkeistössä tehdään tähtien tuiketta käsillä.
On pienellä vauvalla pienet kädet,
mutta minulla hyvin suuret.
Niillä minä hoidan retiisit
ja ruusut ja punajuuret.
Lempeät kädet hyväilee lasta
ja ompelee paitaan raitaa.
Kädet tekee leipiä taikinasta
ja taloa rakentaa taitaa.
Peloilla, tehtaissa, kamarissa
kädet voi ahkeroida.
Kun ihmisen käsissä ompi työtä
niin tiukuset alkaa soida.
Ja näinkin oon ajatellut:
Kun teen työtä, teen vaan uutterasti,
niin sormenpäistäni tähtiä lentää
maailman äärin asti.
5) Linnun pesä (trad.)
Laita vauva maahan makaamaan. Oma kätesi esittää taivaalla lentävää lintua. Lintu kaartelee taivaalla, kun luet lorua, kunnes lopussa lintu löytää pesän paikan vauvan mahasta. Kun pesän paikka löytyy kutitellaan vauvan mahaa.
Liitää laataa, kiitä kaataa,
Tekee pesää kaiken kesää
Kuks mahhaan kuks, kuks, kuks!
6) Harakka huttua keittää (trad.)
Tässä leikissä vauva voi istua tai maata. Keitetään puuroa vauvan käteen omalla sormella. Kun lorussa tulee kohta: ”nokallansa koittelee”, niin silloin nokitaan sormella lapsen kämmentä. Annetaan lopuksi puuroa jokaiselle sormelle, paitsi yksi sormi jää ilman! Tätä leikkiä voi leikkiä myös ihan pienen vauvan kanssa, vaikka kädet olisivat vielä kippurassa. Vastasyntyneen kanssa leikkiessä voi keitetään puuroa vauvan mahan päällä ja puuroa annetaan vauvan suulle, käsille ja jaloille. Tietysti silloinkin joku jää ilman puuroa!
Harakka huttua keittää
hännällänsä hämmentää
pyrstöllänsä puistelee
nokallansa koittelee
panee suolaa
panee sokeria
antaa tälle
antaa tälle
antaa tälle
mutta tälle ei annakaan!
7) Rati riti ralla (sanat Maija Konttinen, sävel trad.)
Tässä leikissä opetellaan tunnistamaan kehonosia. Lapsi istuu leikittäjän sylissä kasvot leikittäjään päin (ihan pientä vauvaa voi toki pitää myös makuuasennossa sylissä). Leikki alkaa pomputuksella. Alku on nopea, mutta sitten laulu hidastuu, jotta ehditään tekemään kaikki liikkeet. Kuuraparta-kohdassa kutitetaan lapsen leukaa. Tuiskutukka-kohdaassa pörrötetään lapsen hiuksia esim. puhaltamalla lapsen päähän. Lumiviitta-kohdassa heilutetaan vauvan käsiä taaksepäin kuin viittaa. Harmaasukka-kohdassa kutitetaan lapsen varpaita. Lopussa palataan taas pomputukseen.
Rati riti ralla, tuli talvihalla,
Kuuraparta, Tuiskutukka, Lumiviitta, Harmaasukka,
Rati riti ralla, sellainen on halla.
IKÄKAUSILEIKIT
Tässä on leikkejä joilla voi auttaa vauvaa opettelemaan erilaisia eri ikäkausiin kuuluvia taitoja, kuten esineeseen tarttumista ja kääntymistä. Monet vauvat tuskastuvat helposti kun eivät osaa tehdä sitä mitä haluaisivat, joten opeteltavaan asiaan kuuluva hauska leikki on useimmille vauvoille mieleen.
8) Kääntymisleikki: Pullavauva (trad/ Henna Leisiö)
Lapsi asetetaan selälleen pehmeälle alustalle. Laulun tahtiin ruvetaan heiluttelemaan vauvaa lempeästi puolelta toiselle, silmistä ja korvista laulettaessa silitellään näitä ruumiinosia. Nyt sen käännän -kohdassa autetaan vauvaa pyörähtämään ympäri ja kehutaan kovasti onnistuneesta suorituksesta!
Leivon leivon pullalasta
pullalaps' on taikinasta.
Silmät sill' on rusinasta
Korvat korpun koppurasta,
Nyt sen käännän, hui hai!!
Isomman vauvan kanssa voi harrastaa vauvanrullausta (josta myös taaperot pitävät kovasti). Lapsi laitetaan tukevan kankaan (iso pyyhe tms) keskelle aikuisen pitäessä kiinni kankaan reunoista. Sitten ryhdytään hitaasti rullaamaan lasta kankaan avulla mahalta kyljelleen ja siitä selälleen.
9) Vauvarumba (sanat ja sävel Petra Käppi)
Tämä leikki käy vauvoille jotka tutustuvat oman kehon liikeratoihin. Vauva laitetaan makuulle ja aloitetaan laulu ja jumppa. Laulun kanssa voi yhdistellä omaan tahtiin erilaisia jumppaliikkeitä. Tässä muutama esimerkki: 1) vauvan rullaus: tässä vauvaa rullataan hellästi makuuasennossa kyljeltä toiselle. Isompi vauva voi mennä jo kokonaan ympärikin. 2) Käsien pyöritys: pyöritetään käsiä ympäri helikopteriliikkeellä, niin että kädet lähtevät yhtä aikaa napaan päin. 3) Jalkojen pyöritys: sama kuin käsien pyöritys, mutta jalolla. 4) Polkeminen: poljetaan jaloilla niin kuin pyöräillessä. 5) Pumppaus: Kun niska alkaa kannattaa, voi niskan kannatusta harjoitella nostamalla vauvaa puoliksi istuvaan asentoon ja laskemalla takaisin makuulle. Vauva alkaa itse kannatella niskaansa ja seurata liikettä päällä, kun on valmis tähän liikkeeseen. Muista varoa, ettet aloita tätä liikettä liian aikaisin! Jumppaliikkeitä voi keksiä lisä itse, mahdollisuudet ovat rajattomat. Innokkaimmat jumppaajat voivat kehittää myös liikkeitä, joissa itse jumppaa ja vauva on painona.
Humpati, tsumppaa,
vauvan jumppaa,
zumbaa ja rumbaa
vauva pumppaa.
Pyörien, kierien,
hyörien, vierien,
Vauva se humppaa,
pumppaa jumppaa.
10) Kevätlaulu (sanat ja sävel Henna Leisiö)
Tämä leikki on vauvoille, jotka harjoittelevat poimimaan asioita käteensä. Alku lauletaan lasta sylissä pomputtaen tai pystyasennossa hypyttäen (myös isommat lapset innostuvat esittämään tuppuvia räystäitä itse hyppien). Auringosta laulaessa kurotellaan käsillä ylöspäin. Lopussa annetaan lapselle joku esine lattialle joka toimii ”kukkana”, harjoitellaan sen poimimista.
Laulaen:
Tip tip tippuvi räystäältä pisaroita märkiä x 2
Aurinko sulattaa lumen ja jään,
kohta mä vuokon sinisen nään.
Puhuen: Oi katso, tuollahan on ihana kukka, poimitaan se ylös!
KEINULEIKIT
Keinuttelu ja keikuttelu on universaali tapa viihdyttää lasta. Yleensä kaikki liikkeeseen perustuva leikkiminen on lapsista ihanaa, koska se antaa lisää viitteitä siitä miten omaa kehoa voi käyttää. Keinuleikkijä on moneen lähtöön, tässä muutama esimerkki.
11) Kylpyleikki/ Keinuleikki/ Kiikkuu kaakkuu (trad/ Henna Leisiö)
Sama leikki käy sekä itse leikkitarkoituksessa että mm. kylpyä inhoavan vauvan veteen totuttelussa. Kylpyleikkiversiossa lasta ensin keinutetaan sylissä ja hui-sanan kohdalla keinutetaan vauvaa omien jalkojen korkeudella ilmassa (katso video!). Jos amme on aikuisten jalan vieressä, lasta voi keinuttaa niin, että ensin keinutuksen yhteydessä varpaat kastetaan veteen, sitten nilkat ja vähitellen koko vauva.
Isompien vauvojen (joiden niskaa ei tarvitse kannatella) keinuleikkiversiossa otetaan lapsi istumaan syliin kasvot omiin päin. Keinutaan eestaas ja lauletaan. Huin kohdalla kallistetaan lapsi aikuisen jalkoja pitkin alas- ja taaksepäin, pidetään kiinni joko lapsen selästä tai käsistä, voidaan myös ravistaa käsiä tai kutittaa samalla mahaa. Isommat vauvat ovat ihastuneita kun saavat katsella maailmaa ylösalaisin!
Kiikkuu kaakkuu
Meidän vauva (tai lapsen oma nimi) kiikkuu,
huuuuuuuiii!
12) Pyöräillään keinumaan
 |
| Pyöräillään! |
Pyörälaulu/loru (trad.). Voidaan laulaa esim. Satu meni saunaan-sävelellä:
Lähdetäänkö keinun luo,
pyörä meidät sinne tuo.
Poljetaan me eteenpäin,
yhdessä näin vierekkäin!
Kun pyöräily kyllästyttää, käännä vauva istumaan syliisi kasvot mahaasi vasten. Nyt olette päässeet pyörällänne keinun luo! Tue vauvan selkää laittamalla kätesi lapsen ympärille (isomman lapsen kanssa keinutellaan pitämällä lasta käsistä kiinni). Ala keinua itse ees-taas paikallasi ja kallistu vähitellen yhä enemmän sekä eteen että taaksepäin. Voit lukea/laulaa myös keinulaulua samaan aikaan. Keinumisen voi lopettaa oikein suuren liikkeen jälkeen vaikka kutitukseen tai muuhun iloiseen yhteiseen juttuun.
Keinulaulu (Hennan keinulaulu, säv. O.Merikanto san. Larin-Kyösti)
Heilu keinuni korkealle
nythän on juhannusilta
mesimerja paistaa ja tuomi tuoksuu
ja kirkas on taivahan silta!
ARKISTEN ASKAREIDEN HELPOTTAMISEEN
On valtavasti tilanteita joissa syntyy kitkaa joka ikinen päivä etenkin kun lapsen tahto alkaa kehittyä. Kypärämyssyn tai tumppujen pukeminen ei aina ole vauvasta hauskaa, monet tekevät lusikkalakon eivätkä ikenien kutistessa avaa suutaan, joitain pelottaa kylpeminen, vaippaa vaihdettaessa ei pysytä paikallaan… Loruja, leikkejä ja lauluja käyttämällä voi helpottaa montaa asiaa. Kun vauva keskittyy tuttuun, hauskaksi tietämäänsä leikkiin, lusikka sujahtaakin huomaamatta suuhun. Pukemiseen, joka on useille vauvoille vastemielisintä, kannattaa ottaa avuksi se laulu tai loru josta lapsi pitää kaikkein eniten ja tehdä siitä pukemiseen sopiva versio alla olevien esimerkkien tyyliä mukaillen.
Kylpylauluja
13) Laulu täistä (trad.)
Kammastani löysin pienen, pienen täin,
joka mulle lauloi näin:
Tsuida duida,
Osaatko uida?
Pysytkö pinnalla?
Napa kiven päällä, pum!
14) Pienet sammakot (trad.)
Pienet sammakot, pienet sammakot, ne lystikkäitä on x 2
Ei korvia, ei korvia, ei häntää laisinkaan. x 2
Ruokalaulu
15) Aa-aa lasta (trad./Petra Käppi)
Pienen vauvan kanssa syöminen voi olla hankalaa. Seuraavalla lyhyellä laululla voi yrittää houkutella lapsen avaamaan suunsa.
Aa-aa-aa-aa, Aa-aa-aa-aa. X 2
Autolla me pörötellään,
talliin asti körötellään.
Vaipanvaihtoon
16) Vaippalaulu (sävel ja sanat Henna Leisiö)
Käännä vauva selälleen vaipan vaihtoa varten ja aloita loruttelu ja kutittelu varpaista jo ennen kun vauva lähtee kiemurtelemaan pois :D. Tee lorun mukaiset liikkeet. Käsiä yhteen taputan-kohdassa voi taputtaa joko vauvan käsiä tai omiaan, molemmat herättävät yleensä sen verran kiinnostusta että vauva malttaa pysyä hetken paikallaan.
Kutitan varpaasta vauvaa tätä
on sillä tainnutkin olla hätä
Vaihdan vaipan ja masuun puhallan
ja käsiä yhteen taputan.
POMPPULEIKIT
Jee! Pomppimaan! Kaikki lapset liikkuvat luonnostaan paljon ja suurin osa rakastaa pomppimista jo ihan pienestä pitäen. Aivan pientä vauvaa voi varovasti körötellä sylissä, mutta hyvin päätään kannattelevaa ja istumaan oppinutta vauvaa voi jo pomputella ihan kunnolla. Mitä kovempaa ja mitä korkeammalla sen parempi, tuntuu valtaosa vauvoista ajattelevan. Tähän samaan sarjaan kuuluvat myös nostot korkealle ilmaan ja äkilliset laskemiset alas. Kivaa!
 |
| Hei! |
Aseta pieni vauva istumaan kasvot eteenpäin vatsaasi nojaten ja itse istuva vauva polviesi päälle kasvot itseesi päin. Pitele kiinni vauvan käsistä tai vyötäröltä. Hei!-kohdassa nouse seisomaan ja ”heitä” lapsi oikein korkealle ilmaan. Laula tai loruta:
Ilo, ilo, meillä irti on
vauva (tai lapsen nimi) se pomppii POM POM POM
yli koko permannon! Hei!
18) Körö, körö kirkkoon (trad.)
Tämän lorun aikana lapsi pomppii istuvaltaan leikittäjän sylissä niin kuin ratsastaisi hevosella. Monet käyttävät vaan lorun neljää ensimmäistä säkeistöä. Jos käyttää koko lorua, voi ”peltojen ylitse” kohdassa nostaa vauvaa ilmaan nojaamalla taaksepäin ja nostamalla polvia. ”Aitojen alitse” kohdassa taas voi suoristaa omat polvet ja laskea vauvaa alaspäin. Pom-pom-kohdassa tietysti pomputellaan!
Körö körö kirkkoon
Papin muorin penkkiin,
Ruskealla ruunalla,
Valkealla varsalla,
Kolipäällä koiralla,
Pikipäällä pässillä,
Laukkipäällä lampaalla.
Peltojen ylitse,
Aitojen alitse,
Kilikello kaulassa,
Punaisessa nauhassa,
Pom, pom, pom,pom, pom!
19) I-ha-haa (sanat Laura Latvala, sävel Marjatta Meritähti)
Tässäkin leikissä vauva ratsastaa leikittäjän polvella. Laulun loppuun voi tehdä hidastuksen ja ratsastus pysähtyy hetkeksi. Kun ratsastus sitten alkaa uudestaan, kun laulu alkaa alusta, se on vauvasta sitäkin hauskempaa! Isomman lapsen voi ottaa vaikka reppuselkään, silloin tätä leikkiä voi leikkiä vielä pitkälle taaperoiän jälkeenkin.
I-ha-haa, i-ha-haa
Hepo hirnahtaa.
Ihanaa, ihanaa,
Onhan ratsastaa!
Juokse hepo hiljaa,
kannat pikku Siljaa.
Kanna kotiin saakka,
Kevyt kallis taakka.
20) Sano, sano (trad.)
Vauva istuu leikittäjän sylissä kasvot leikittäjään päin. Ensimmäinen virke lauletaan hitaasti venyttäen ja lasta keinutellaan sylissä hitaasti puolelta toiselle. Laulu nopeutuu ja vauvaa aletaan pomputtaa sylissä, kun päästään kohtaan ”hellällä palavalla sydämellä”. Laulun lopuksi vielä halataan ja pussaillaan vauvaa, eli silloin kun lauletaan ”rakastan minä sinua”.
Sano, sano todella,
Rakastatko minua?
Hellällä palavalla sydämellä,
Sydämellä, sydämellä,
Hellällä palavalla sydämellä,
Rakastan minä sinua.
JUONELLISET LEIKIT
Nämä ovat isompien vauvojen leikkejä joissa on joku asia joka ihan pieniltä vielä menee ohi. Isommat vauvat ovat valtavan tarkkoja mm. tunnistamaan tuttuja melodioita tai tuttuja liikkeitä ja hyvin ylpeitä huomatessaan että tietävät mitä seuraavaksi tapahtuu! Isomman vauvan kanssa voi jo seurustella enemmän, soittaa yhdessä ja saattaapa joku alle vuoden ikäisenä jo ruveta laulamaankin.
21) Aloitan minä laulamaan (trad.)
Tässä laulussa voi rakentaa lapsen kanssa vaikka kattiloista ja kauhoista orkesterin. Rummutetaan laulun tahdissa koko laulu keittiörummuilla. Loppuun voi harjoitella rummutuksen lopettamista yhtä aikaa laulun kanssa.
Aloitan minä laulamaan,
laulamaan ja laulamaan.
Aloitan minä laulamaan
ja lauluni lopetankin jo,
lauluni lopetankin!
22) Ukolla ja akalla (trad.)
Istutaan lapsen kanssa vastakkain lattialla. Aluksi leikitään sarvipäistä vasikkaa tekemällä omaan päähän sarvet sormista. ”Kumpikin tahtoi sitä paimentaa” kohdassa otetaan lapsen kädet omiin käsiin ja heilutellaan käsiä. Loput laulusta taputetaan käsiä yhteen. Tähän voi harjoitella erilaisia taputuksia, mutta kannattaa tietysti aloittaa helposta eli omien käsien yhteen taputtamisesta. Tätä leikkiä voi jatkaa ja kehittää taaperoikäisen lapsen kanssa seisaaltaan piirileikkinä.
Ukolla ja akalla,
Oli härkävasikka,
Kumpikin tahtoi sitä paimentaa.
Ja kun tämä laulu on niin lyhkäinen,
Niin lauletaan se vielä kerran uudestaan.
23) Sii-sii-siili (sanat ja sävel Henna Leisiö)
Aluksi hiivitään lapsi sylissä keinuvin askelin ja vaihdetaan välillä suuntaa tai muuten kiemurrellaan. Ojan yli loikki-kohdassa hypytetään lasta niin että hänen jalkansa osuvat maahan. Sitten taas hiivitään. Karhu-kohdassa nostetaan ensin lapsi mahdollisimman korkealle tähystelemään karhua, sitten lasketaan nopeasti alas ja pyöritään ympäri. Sitten taas hiivitään, mutta nyt paljon nopeammin kuin äsken, että päästään karhua karkuun! Tuuli-kohdassa pyöritään lapsen kanssa vinhasti ympäri laskien häntä välillä ylös, välillä alas. Lampi-kohdassa lasketaan lapsi istuvaan asentoon paljaalle lattialle. Otetaan kiinni lapsen kainaloiden alta ja vedetään häntä istuallaan pitkin lattiaa erilaisia kiemuroita tehden niin kuin luisteltaisiin.
Laulaen: Sii-sii-siili, metsikössä hiipi x 4
Puhuen: Ojan yli loikki piikki meni poikki!
Laulaen: Sii-sii-siili, metsikössä hiipi x 4
Puhuen: Kiven päälle kiipesi, mitä siellä huomasi? KARHUN, huiiiiii!
Laulaen: Sii-sii-siili, metsikössä hiipi x 4
Puhuen: Pyörii tuulen mukana, ilma viuhuu korvissa!
Laulaen: Sii-sii-siili, metsikössä hiipi x 4
Puhuen: Lammessa on liukas jää, siellä siili viilettää!
24) Asikkalan rattaat (trad.)
Lauletaan lasta reippaasti polvella pomputtaen. Niin näin alamäessä-kohdassa hidastetaan liikettä ja laulua. Ylämäessä-kohdassa pysäytetään liike kokonaan. Lauletun kohdan jälkeen leikki jatkuu puhuen. Lähdetään rattailla rytkyttämään Asikkalan kuoppaista tietä ja pomputetaan tasaista tahtia lasta polvella. Välillä pomputtaja huutaa ”Kuoppa!” jolloin lapsi ”tipautetaan” kuoppaan eli aikuisen jalkojen väliin melkein maahan asti. Välillä huudetaan ”Pomppu!” jolloin rattaat lentävät ilmaan eli ”heitetään” lapsi niin korkealle kuin voidaan. Sitten jatketaan laulamalla laulu uudestaan ja pomputtamalla lasta taas laulun jälkeen.
Laulaen:
Asikkalan Asikkalan puiset rattaat puiset rattaat puiset rattaat
Asikkalan Asikkalan puiset rattaat on niin huonoja kulkemaan.
Niin näin alamäessä,
Ylämäessä ei ollenkaan.
Puhuen: Asikkalan tie oli kyllä aika hankala, siinä oli kamalasti kuoppia ja pomppuja! Mutta yritetään ajaa sen läpi.
25) Soutuleikki (sanat trad, sävel Henna Leisiö)
Soutuleikki on leikkilaulu, jossa seikkaillaan veneellä. Asettukaa ensin lapsen kanssa lattialle istumaan toisianne vastapäätä. Jos lapsi ei osaa istua vielä itse, hän voi istua aikuisen sylissä. Vastapäätä istuessa pitäkää toisianne kädestä kiinni ja liikkukaa ees-taas niin kuin soutaisitte venettä. Laulakaa:
Sou-sou-soudetaan
sou-sou-soudetaan
virtaa pitkin näin! (kerrataan)
Pysäytä soutuliike, ota kiinni lapsen käsistä, taputa niitä vuorotellen yhteen tai lapsen polviin ja laula:
Kivaa on, kivaa on, meillä ystäväin! (kerrataan)
Ota kiinni lapsen vyötäröltä ja ala keikuttaa teitä molempia oikealle ja vasemmalle laulun tahtiin:
Kei-kei-keikutaan
Kei-kei-keikutaan
virtaa pitkin näin! (kerrataan)
Tahtia kiihdyttäen lauletaan:
Krokotiili siellä ui meidät säikyttäin!
Nostetaan lapsen kädet ylös, ravistetaan niistä ja huudetaan "huuuuuiiii". Sitten palatkaa taas soutamiseen, soudetaan nopeasti krokotiilia karkuun.
Sou-sou-soudetaan
sou-sou-soudetaan
nyt jo rantaan päin.
Mutta ei ole rannallakaan turvallista, siellä vaanii leijona!
Leijonan mä siellä nään
ärjyy se näin! Grrrr!
Nostetaan lapsi ylös ja päristetään ja muristaan lapsen mahaan kunnes tämä alkaa kikattaa.
 |
| Soutuleikki |
 |
| Soutuleikki |
